Varsinkin kun joku sanoo että hänellä tulee ikävä ja vieläpä kaikki laulavat laulun. Kieltämättä tunsin suurta halua alkaa itkeä onnesta mutta onnistuin pidättämään. Mulle ei olla meinaan koskaan pidetty minkäänlaista puhetta ja ehkä mulle on laulettu lapsena hyvää syntymäpäivää. Mutta silloin olin lapsi enkä muista niistä juurikaan mitään.
Hämmentää
ja on ikävä.
Sellaista tänään. Huomenna, no sen näkee sitten.
Ps. Katsoin Jumperin ja en voinut olla rakastamatta tätä henkilöä.
Jamie Bell.
 |
| //nauroin kuollakseni. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro toki c: