Teemapäiviä, seikkailua ja jotain siltä väliltä

Näyttävästi valon määrä lisää aktiivisuuttani ja päädyin kirjoittamaan.

Totta tosiaan. Meillä oli viime viikolla teemapäivä ja viikonloppu oli yhtä seikkailua.

Teemapäivässä saatiin valita koulussamme kaksi "pajaa" joissa oli sitten kaikkea toimintaa aiheensa mukaisesti. Valinnan varaa oli ties mitä kaikkea koirapiknikistä johonkin pelipajaan. Valitsin kuitenkin leipomisen ja taide pajan. Leivonta pajalla pääsimme ylä-asteen kotitalousluokkaan leipomaan keksejä. //Joista tuli muuten tosi hyviä.// Taidepajassa saimme tehdä aivan mitä mieli tekikään. Päädyin maalaamaan suuren purjehdusveneen ja loimme myös paperiveneen jonka ristimme Kolumbus 0.5. Siellä se seilaa sitten ikkunalaudalla kuviksen luokassa.

Torstai ja perjantai matelivat hirvittävän hitaasti ja aivot ylikuumentuivat jatkuvasti kun opettajat kertovat "tämä kurssi ei ole sitten helppo!" ja seuraavalla tunnilla toinen opettaja kertoo saman siitä kurssista.

Tässä vaiheessa lukukautta alkaa kuitenkin vain jo naurattaa koko elämä.  :DDDD

Viime viikon perjantain pelastus oli kuitenkin ystävät ja auto. Viiletettiin pitkin saaristolais tietä kurveissa kaahaillen ja katsottiin netflixiä irtokarkkien ja kahvin kanssa. Katsottiin kaksi elokuvaa, Maleficent ja Tintin. Eikä naurusta ollut vajetta! 

Seuraavana päivänä mentiin tutkimaan saarielämää. Napattiin koirat mukaan ja suunnattiin ystäväni perheen saarelle ottamaan aurinkoa ja nauttimaan tuulesta. Ehkä yksi hauskimmista vene reissuista tähän mennessä elämässäni kun vesi piiskaa naamaan ja aurinkolasitkin sai oikein suolaisen putsaamisen.  Jäätävää seikkailua siis-

Tämä viikko sitten matelikin pahemman kerran. Sain kuulla ties kuinka monta erilaista kasvatuspuhetta ja monesta suunnasta tuli kommentia asiasta kuin toisesta. Lisäksi en todellakaan tiedä mitä tulevaisuus tuo nyt mukanaan sillä käytiin tiistaina yliopistolla tutustumassa. Nyt ajatus siitä että liittyisin osaksi hammaslääkäreiden keijuja tuntuu jotenkin kauakaiselta. 

Ajatukset pyörii sitä iän ikuista ja samaa pyörää "mitä jos haluankin tehdä työkseni jotain aivan muuta"- "mitä jos tuo olisikin se oikea ammatti" 

Ei näin.  

Kaikeksi onnneksi lähes jokaisella ihmisellä on joku henkilö jolle voi puhua näistäkin asiosta. // Joka ei ole siis se iänikuisen homehtunut ikävä OPO. // Niinkuin omalla kohdallani kummitätini kanssa  ja olo on paljon valoisampi kuin aikoihin. 

Perjantaina lähdin viettämään tyttöjen iltaa. Kiitos siitä! ♥  

Lauantaina sain katsoa hyvän ystäväni muotinäytöstä miss turku -kisoissa ja viettää aikaa äidin kanssa tutkien prisman puutarha osastoa. Laatu aikaa siis.

♥ 

Ja vielä tähän loppuun sunnuntain fiilikset, partioparaatin jälkeen. 

//Saatiin muuten kunnimaininta lippukuntien huudosta, ottakaas siitä mallia isot lippukunnat! //

Olen unohtanut, mistä tähän kuljin, verhoudun unohduksen kaapuun, vaan muistan ilmalaivueita, taivaanrantaan lentäneitä

Olen elossa. 

Kirjoitin viimeksi melkein kuukausi sitten ja siinä välissä on ehtinyt tapahtua yhtä sun toista. Niin hyvässä kuin pahassa. Mutta näillä mennään.Kuten noh täytin 18. Jeeee. Täysi-ikäisyys. Ja sain ajokorttini. Joten mikään ei enää estä mua pysymään paikoillani. Lisäksi takana on jo pian 7 kokeen tiukka koeviikko.

Juhlistin 18 vuotis syntymäpäiviä kolmen muun tytön kanssa, (jotka täyttivät myös lähipäivinä) isommalla porukalla vuokra-mökillä.  Sitä ennen kävimme kuitenkin ostoksilla ja ostimme koko auton takaluukun täyteen ruokaa. Se oli ehkä kaikkeista turhauttavin ja samalla hauskin kauppareissu ikinä. Iso kiitos rakkaille ystävilleni ja kiitos myös huikeesta illasta. En ole pitkään aikaan nauranut niin paljon aliasta pelatessa. Kiitos! 

Päheä prinsessa pöytäliina.

Autokortti on nyt taskussa ja on tultu ajeltua ympäriinsä niin joskus kahden aikaan yöllä kuin aamuisin kouluun. Ajaminen on todella ihanaa, silloin saan totaalisen vapauden tunteen.

Tuli käyty myös syömässä kummitädin kanssa ja nautittu ihanasta seurasta. Mulla on oikeasti parhain kummitäti, siitä ei vaan voi edes kinastella. 

Kaikessa toiminassa on tultu tehty niin paljon kasapäin koulutehtäviä joihin meinaa toisinaan hukkua. Vedetty partio ryhmiä ja aloitettu kesäleirin suunnittelua. Tänä vuonna kuitenkaan en lupautunut kirjoittamaan spektaakkelia. Saa nähdä olenko edes menossa leirille. Oikeastaan kaikki on epävarmaa ja vaipunut totaaliseen black outtiin. Mutta niinhä se elämä menee.

Koeviikko alkoi taas. Se kuitenkin meni suhteellisen nopeasti, ehkä osa syytä oli se että odotin perjantaita niin kovalla innolla. Enkä todellakaan turhaan. Se oli myös todella hauska ilta ja viihdyttävä. Kiitos tytöt ja pojat! Pian sitten mennää uudestaan!

Pitäis varmaankin lukea matikkaa vielä hiukan. Huomenna viiminen koe ja sitten alkaakin viimeinen kuristus jakso. Luojan kiitos, pian on lukion toinen vuosi ohi.