Roihu 2016

Gosh. Kylläpä mulla kesti, että sain tän kirjoittamisen aikaseksi.

Mikä ihmeen Roihu?
-Yksinkertaisesti, partio leiri. Mutta tarkalleen ottaen, ei ihan mikä tahansa leiri vaan maailmanlaajuinen vain 6 vuoden välein järjestettävä valtava leiri.

Roihu tosiaan oli 20.-28. Heinäkuuta.  Joten leiristä on jo aikaa nähden siihen, että kirjoitan vasta nyt. Tosin, toimimme Host perheenä saksalaisille partiolaisille ennen leiriä joten tuntui, että leiri alkoi omalta osaltani jo tuolloin.

Joka tapauksessa
20. päivä lähdimme bussilla kohti Evoa jo varhain aamulla. Keskipäivällä saavuimme Evolle ja leirille, joka tosin näytti rakennusleiriltä. Enkä ollut ainoa joka tunsi leirin rakentamisen olevan vielä kesken. Onneksi kaikki lähti rakentumaan ja teltat saatiin pystyyn. Pian näin jo ystäviäni ja epämukava olo haihtui ilmaan. Ikäväkseni kyllä, astuin jotenkin oudosti ja jalkaani alkoi sattua tuona päivänä hieman. Avajaiset olivat suuri pettymys, mutta toisaalta onneksi seura oli silti hauska.


Seuraavana päivänä tutustuimme leiriin ja sen ympäristöön. Tapasimme ystäviä, pelasimme korttia, nauroimme hölmöille jutuille ja nautimme yhteisestä ajasta iltaan asti johtaja kahvilassa. Teimme myös rannekkeet narusta, joista tulikin yksi suosikki juttumme.

Leiri jatkui leirikahvila LIVE:ssä töitä tehden ja hymyillen, vaikka jalka kipuni jatkui. Päädyin seuraavana päivänä hakemaan itselleni kepit rasitusvammalta välttyäkseni. Okei inhottavaa oli kyllä silti liikkua kun kädet olivat aivan punaisina ja mustelmilla mutta sanotaan näin että toimis silti.

Ja kuten moni kuuli, kyllä on totta että leirillä menehtyi ulkomaalainen nuori poika sairaskohtaukseen. Olin tuona iltana ulkona istumassa keittiökatoksessa pelaamassa korttia ystävieni kanssa ja näimme kuinka ambulanssit ajoivat ohitse. Tiedostin aika nopeasti että nyt jokin oli vialla pahasti. Olen onnellinen kuitenkin siitä, ettei asiasta kerrottu paljoa enempää ulkopuolisille ja näin ollen pojan omaiset saavat yksityisyyden. Tämä oli kuitenkin todella raskas ja sanattomaksi vetävä tapaus, vaikka ei mitenkään yllättävää ottaen huomioon leiriläisiä oli yhteensä n. 17 000..

Takaisin leiri elämään. Leirillä olisi ollut keskiäiset, muuutta taisimme jäädä sittenkin roikkumaan vaeltajien riippukeinuihin järven rannalle ja juttelemaan. Kuulema emme menettäneet mitään. Osa ystävistäni pääsi kanssani yhtenä yönä katsomaan kanooteista elokuvaa. Se oli tosi hauska kokemus! Eli siis meloimme kanootit vieritysten ja laiturille laitettiin isohko kangas mistä katsoimme elokuvan "Corpse Bride"- alunperin meidän piti kuulema katsoa "Järven tarina", mutta se jäikin bittimaailmaan pyörimään.

Päättäjäiset olivat ihan okeiih, Sanni kävi esiintymässä muutamalla laululla ja oli ihan kivoja juttuja. Toisaalta, ehkä päättäjäisiin meno-paluu oli hauskempaa omalla kohdallani kun pääsin maitokärryissä matkustamaan ja ajamaan näin ollen formulaa..


Ehkä helpointa on nyt vain näyttää muutama kuva ja kertoa niistä jotain pientä.

Ulkomaalaiset ovat todella innokkaita rakentajia ja
 lopputuloksena ilmestyi aivan huikee silta kahden savun välillä.

Luksus aamupala eli puuron sijaan kreikkalaista jogorttia ja mysliä marjojen kanssa

Tässä vähän samoajien eläinlaakson eläimiä. Ehkä vähän eettisesti inhottavaa, mutta joka tapauksessa oli kyllä mielestäni hyvä että joku stadin kasvakkikin näkee eläimiä (sekä ulkomaalaiset joilla ei näitä eläimiä niinkään näe päivittäin)

Tässä näkyy mitä itse tuli tehty vapaa- ajalla, käytiin escape roomissa ja tuo ihmeen kukko kissa koira aasi taulu oli aika merkittävä (ja mielestäni myös varsin typerä taulu...) 

Pelasimme myös tuota Mr. X peliä ja rakensimme legoista kaikenlaista.

Tässä myös vähän meininkiä leiriltä. Näkymät riippumatosta ja viimeisen illan nuotio roihua sekä snapchat pelleilyä mawddin kanssa.  ♥

Ja tottatosiaan, tule ja koe partio! #rämäpää_EI_lepii

Tunnista Titi

Kiitos vielä kaikille kavereilleni jotka piditti huolta, kantelitte ruoka-astioitani ruokajonossa, letitte hiukset hienosti, nauroitte mun mukana väsyneen läppää, sain viihdyttää teitä ja tulitte moikkaa sinä tuskasen kuumana päivänä kahvilaan! Paljon haleja lappiin asti!  ♥ 

Titi kuittaa!

Antti Tuiskua ja Ruisrockkia

Hallo!
Kesätyöt on ohitse ja Antti Tuiskun mukaan tanssittu sekä Ruissi koettu!

Molemmat todellakin mahtavia kokemuksia vaikka Antti Tuiskun keikalla saatiinkin varmaan 3 litran edestä ihmisten bissejä hiuksiin.. Noh hauskaa oli silti!

Ruisrock oli ensimmäinen festarini mutta ei todellakaan viimeinen. Olin ottanu vain lauantaiksi ja sunnuntaiksi liput ja se olikin hyvä valinta. Lauantaina oli tosi hieno meininki ja staminan keikan jälkeen pyyhittiinkin sitten pöllynyttä hiekkaa korvista ja naamasta. Hieno kokemus!
Oli kuitenkin vähän pettymys kun Major Lazer lopetti 15min ennen kuin piti. Noh ainakin the Chainsmokers oli arvonsa veroinen!
Sellanen pieni harmi kävi että kahden kaverini pyörät vietiin. Harmi, vaikka oli lukot ja kiinni vielä kahdessa muussa pyörässä. Paska tuuri. 

Sunnuntai olikin aivan huikea! En ole pitkään aikaan ollut niin energiaa täynnä ja tanssinut niin innoissani laulaen mukana aivan täysillä. Teflon Brothers sai alku fiilikset tosi huikeiksi ja sen jälkeen Rudimental nosti sen huippuun. Years & Years buustasi ja Macklemore veti parhaimmat biisit festarien päättymiselle. Ihan mahtava!

Paljon on myös tullut käyty ulkona kavereiden kanssa ja vietetty laatu aikaa. Kävin keskiaikaisilla markkinoilla ja kävin katsomassa uusimman liisa ihmemaassa elokuvan. Oli todella hyvä muuten. Pääsin myös katsomaan Central intelligencen tosi kivassa seurassa ja sekin oli todella hauska elokuva! Suosittelen kaikille joita vähänkin kiinnostaa humoristiset elokuvat.

Nyt alkaa kova pakkaaminen Roihua varten. Huomenna saapuvat myös meille kolme saksalaista partiolaista muutamaksi päiväksi. Ikäväkseni olen kuitenkin hieman flunssainen, joten saksan puhumisesta voi tulla hauskaa, mutta ei se mua estä! Still alive.

Ja loppuun vähän muuta mitä on tultu tehtyä kuten pyöräilty 60km, käyty mökillä, ties missä ja niin edelleen.

They keep calling me a wild child, They all know that I'm a wild child

Hupsis, näin se blogi unohdetaan.
Tässä välissä onkin ehtinyt tapahtua ties mitä.  Joten suoraan asiaan.

Noh koulustahan ei lomalla saisi puhua tai saa kimppuun erittäin vihaisia pikku teinejä. Mutta, siitä huolimatta. Se motivaatio mikä mulla oli syksyllä alkoi olemaan jo hitusen lopussa 5. jaksossa ja se näkyi siinä etten enää pysynyt yhtään paikoillani, vedin kaiken ihan nauruksi ja olin kuin levoton kakara. Onneksi taksvärkkinä pääsin kummitätini hammaslääkäriin tutustumaan ja se oli tosi avartava kokemus. Vaikka nyt en edes tiedä mihin ammattiin sittenkään haluan, hammaslääkärin ala olisi ihanaa, mutta mitä jos haluankin tehdä jotain monipuolisempaa tai jännittävämpää tai ?
Isoja kysymyksiä.

Muutamia viikkoja sitten viikonloppuna olin ensimmäisissä kouluratsastus kisoissani ja se oli todella hieno sekä hauska kokemus. Puoli allergisena siitepölystä/ flunssaisena ja harvinaisen saman tasoisista kilpailijoistani huolimatta suoriuduin tehtävästi todella hyvin ja sijoituin ihan voittajien joukkoon. Nyt kaunis kultakeltainen ruusuke koristaa huoneessani ja muistuttaa siitä että ensikaudella ryhdytään kisaamaan enemmän sekä koulu- että esteratsastusta.

Koeviikko ohi, yo-kirjoituksiin ilmoitauduttu, abi vaatteet ja sekä lakki tilattu, Abi risteilylle paikka varuttu, olin katsomassa MLL:n hyväntekeväisyys konserttia kun ystäväni oli mallina ja näin siellä JORMAN. ja Tarja Halosen, Roihu 2016 kutsuu jo, puolustusvoimien paraati tuli nähtyä, hiuksissa on jopa uutta väriä ja jopa hieman kullan värisiä raitoja (sillä olenhan niin kultainen terv. äiti), ruis rockkiin liput ostettu lauantaiksi sekä sunnuntaiksi ja ensiviikolla Antti Tuiskun keikalle perjantaina.

En valita yhtään, tästä kesästä tulee nimittäin varmasti upeampi kuin koskaan aiemmin! Oon tavannut ja tutustunut niin moniin hauskoihin ja ihaniin ihmisiin ja vaikka tekisinkin ylitöitä kesätöissäni ei sekään haittaa. Sillä työpäivän jälkeen tällä porukan kokoonpanolla patterit lataantuu ja oon oikeasti onnellinen vaikka asiat ei menekkään niinkuin pitäis. Se ei haittaa enää.

Ainoa mikä suuresti masentaa, on että olen katsonut jo kaikki Game of Thrones jaksot.. Nohh onneksi sain uuden sarjan katsottavakseni. Vaikka tottakai kesällä pitäisi lukea kemiaa ja matikkaa yokokeisiin.. kyllä aina välillä ehtii vähän ulos kavereiden kanssa ja katsomaan muutaman jakson laatu sarjaa.
Right?

Glada Vappen!

Teemapäiviä, seikkailua ja jotain siltä väliltä

Näyttävästi valon määrä lisää aktiivisuuttani ja päädyin kirjoittamaan.

Totta tosiaan. Meillä oli viime viikolla teemapäivä ja viikonloppu oli yhtä seikkailua.

Teemapäivässä saatiin valita koulussamme kaksi "pajaa" joissa oli sitten kaikkea toimintaa aiheensa mukaisesti. Valinnan varaa oli ties mitä kaikkea koirapiknikistä johonkin pelipajaan. Valitsin kuitenkin leipomisen ja taide pajan. Leivonta pajalla pääsimme ylä-asteen kotitalousluokkaan leipomaan keksejä. //Joista tuli muuten tosi hyviä.// Taidepajassa saimme tehdä aivan mitä mieli tekikään. Päädyin maalaamaan suuren purjehdusveneen ja loimme myös paperiveneen jonka ristimme Kolumbus 0.5. Siellä se seilaa sitten ikkunalaudalla kuviksen luokassa.

Torstai ja perjantai matelivat hirvittävän hitaasti ja aivot ylikuumentuivat jatkuvasti kun opettajat kertovat "tämä kurssi ei ole sitten helppo!" ja seuraavalla tunnilla toinen opettaja kertoo saman siitä kurssista.

Tässä vaiheessa lukukautta alkaa kuitenkin vain jo naurattaa koko elämä.  :DDDD

Viime viikon perjantain pelastus oli kuitenkin ystävät ja auto. Viiletettiin pitkin saaristolais tietä kurveissa kaahaillen ja katsottiin netflixiä irtokarkkien ja kahvin kanssa. Katsottiin kaksi elokuvaa, Maleficent ja Tintin. Eikä naurusta ollut vajetta! 

Seuraavana päivänä mentiin tutkimaan saarielämää. Napattiin koirat mukaan ja suunnattiin ystäväni perheen saarelle ottamaan aurinkoa ja nauttimaan tuulesta. Ehkä yksi hauskimmista vene reissuista tähän mennessä elämässäni kun vesi piiskaa naamaan ja aurinkolasitkin sai oikein suolaisen putsaamisen.  Jäätävää seikkailua siis-

Tämä viikko sitten matelikin pahemman kerran. Sain kuulla ties kuinka monta erilaista kasvatuspuhetta ja monesta suunnasta tuli kommentia asiasta kuin toisesta. Lisäksi en todellakaan tiedä mitä tulevaisuus tuo nyt mukanaan sillä käytiin tiistaina yliopistolla tutustumassa. Nyt ajatus siitä että liittyisin osaksi hammaslääkäreiden keijuja tuntuu jotenkin kauakaiselta. 

Ajatukset pyörii sitä iän ikuista ja samaa pyörää "mitä jos haluankin tehdä työkseni jotain aivan muuta"- "mitä jos tuo olisikin se oikea ammatti" 

Ei näin.  

Kaikeksi onnneksi lähes jokaisella ihmisellä on joku henkilö jolle voi puhua näistäkin asiosta. // Joka ei ole siis se iänikuisen homehtunut ikävä OPO. // Niinkuin omalla kohdallani kummitätini kanssa  ja olo on paljon valoisampi kuin aikoihin. 

Perjantaina lähdin viettämään tyttöjen iltaa. Kiitos siitä! ♥  

Lauantaina sain katsoa hyvän ystäväni muotinäytöstä miss turku -kisoissa ja viettää aikaa äidin kanssa tutkien prisman puutarha osastoa. Laatu aikaa siis.

♥ 

Ja vielä tähän loppuun sunnuntain fiilikset, partioparaatin jälkeen. 

//Saatiin muuten kunnimaininta lippukuntien huudosta, ottakaas siitä mallia isot lippukunnat! //