Mielikuivitus.
Valtava käsite suuresta ajatus-maailmasta
Mulle on sanottu joskus siitä että mulla olisi hyvä mielikuvitus, en tiedä siitä, halusin vain puhua mielikuvituksesta.
Ylensä mielikuvitus katoaa vanhenemisen myötä hieman, se pätee muhunkin, mutta silti tuntuu että kykenen vieläkin keksimään kaikkea mielikuvituksellista.
Naapurini Totoro- elokuva tosiaankin herättää aina mun mielikuvituksen lapsuudesta eloon ja silloin saatan keksiä lähes mitä mielikuvituksellista.
Tänään kun istuin autossa ja katselin ulos, aloin muistella sitä kun olin pieni. Kuvittelin jonkun eläimen (ylensä hevosen tai gepardin) juoksemaan/laukkaamaan autotien reunassa olevalle pellolle. Niin että eläin juoksi eteenpäin, hyppi yli kivien, jokien, ojien, kiipesi kallioille ja juoksi vain eteen päin.
Silloin aika meni nopeasti.
Ja kyllä olin höpsö lapsi.
Pienenä mä tietysti puhusin kun leikkisin leluilla. Laitoin soimaan jonkun isoveljieni kaverin vanhan levyn ja sitten vain leikkisin.
Unohtamatta, sitä kuinka leikkisin ystävieni kanssa. Mikä olisikaan sen parempaa kuin "laukata" pakoon herra Everstiä ja olla villi ja vapaa kuin Sprit. Tai valmistaa teetä nokkosista jotka polttivat sormenpäitä, enkä voisi unohtaa sitä kuinka leikkisin koulua.
Kaikissa leikeissä on ollut mielikuvitusta, ja paljon.
Kaikki tarinat ja elokuvat vain lisäävät mielikuvitusta. Sekin että katsoin pienenä paljon lastenohjelmia on ehkä vaikuttanut muhun sillä tavalla että saatan keksiä jotain hassua.
Aivan, joo, siirrytään aiheessa eteenpäin.
Tosiaankin, tänään olin kahden ihanan pienen nalle-karhun luona. Oli ihanaa olla siellä ja vain jutella, valokuvata, katsoa Totoroa, pelata pelejä ja pohtia nyky-aikaa, tulevaisuutta ja muistella menneisyyttä.
Se oli oikeastaan todella vapauttavaa, jotenkin tuli hyvä fiilis sen jälkeen. Olo on jotenkin valoisampi ja toiveikkaampi. Jei jei. Kiitän siitä teitä kahta nalle-karhua! ♥
Sain myös viimein lahja-jahtini päätökseen, English- Dictionaryn kanssa.
Totesin jälleen kerran itselleni että mä rakastan matkustaa, tai paremminkin olla jossain kylässä/pois kotoa. En tiedä onko edes sen parempaa tunnetta kun laittaa kamera laukkuun, vilkaista ympärille ja varmistaa että kaikki on mukana, sammuttaa huoneen valot ja sulkea ovi, istua autoon ja antaa musiikin soida.
Sellaista tänään. Melko syvällinen teksti mutta noh eiköhän välillä saa olla syvällinen? (:
Huomenna on viimeinen vapaa päivä, voi voi, menipä tämäkin loma nopeasti, noh kaksi kuukautta jäljellä, se ei ole paljoa.
Heihei!







.jpg)























